perjantai 18. toukokuuta 2012

Sitä samaa

No, eihän se sähkäri niitä sähköjä valmiiksi saanut. Tällä viikolla taas lupaili että loppuviikkon. Tästä viikosta en tiedä, mutta eiköhän tämän kuukauden loppuun mennessä ole mahdollinen kuitenkin. Eli jotain todella positiivista sillä saralla. Tekninen tila on aikamoinen piuhaviidakko.


Valoja rupeaa kuitenkin syttymään vähän siellä ja täällä.

Listat on nyt laitettu. Seinänvieruslistat siis. Paitsi niiltä paikoilta joille tulee joku kynnyslista tai porraslista tai ovilista tms, ja mikä estää listan laittamisen nyt. Jokatapauksessa siltä osin homma selvä. Nuo muut listat laitetaan tosiaan vasta muuton jälkeen "sitten joskus". Noihin listoihin olen kyllä tyytyväinen. Sitä ajatteli että otetaan ihan joku perusvalkonen vaan, ei sen niin väliä (eihän kukaan niitä listoja oikeasti katsele). Ei kuitenkaan otettu ja hyvä niin. Hyvännäköiset ovat!

Keskuspölynimurin rasiat ovat paikallaan, imuria ei kuitenkaan ole vielä kytketty. Mutta ehkä jo kohta voisi (kuvitteellisesti ainakin) imuroidakin tuolla. Yläkerran sisäovissa on jo kahvat. Alakerrasta ne vielä puuttuvat, mutta askel kerrallaan. Haittaako tuo jos lastenhuoneiden ovia ei saa auki ;) Kiintokalusteista puuttuvat vielä vetimet ja itseasiassa alakerran vessasta puuttuvat vielä peilikaapitkin. Ne tulivat viimein tiistaina työmaalle, tosin yksi kolmesta puuttuu edelleen... Ihan käsittämätöntä säätöä keittiöfirmalta, ei voi muuta sanoa.

Valmiiin näköistä seinänpätkää. Jos ei kiinnitä huomiotaan roikkuviin johtoihin!

Jukka rupesi kasaamaan meidän vaatehuoneiden kalusteita (Ikean Paxia), mutta tuossa se tarvitsee apua, ei pysty isoja runkoja kasaamaan itsekseen. Eli tuo homma odottaa vielä aikaa parempaa. Meidän vaatehuone on siis siivottu siten, että sinne voisi kalusteet kasata. Minusta ei taas ole kauheasti apua tässä kasauksessa, koska meidän muksut eivät vieläkään ymmärrä, että raksalla elellään kuin missä tahansa talossa, siellä ei hakata seinä vasaralla eikä piirrellä nauloilla minnekään. Minä en ymmärrä mistä noi kaksi aina löytävät jotain (ei-niin-)kivaa/sallittua tekemistä tuolla. Seinät kaipaavat nyt jo pahasti paikkamaalausta ja pakkelointia. Nuorempi veljeksistä mm. otti ja iski vasaralla siskonsa huoneen smyygiin ison kolon jossain välissä. Onneksi ei sentään ikkunaan... No, ei kaikki ole muksujen aikaansaannoksia, mutta osa kyllä. Ulkona taas en uskalla lapsia itsekseen pitää, koska pihan puoleiset ikkunat on jo kaikki muoveissa. Mistään ei lapsia voi valvoa, kun ei ulos näe.

Ja siinä onkin sitten syy, miksi tällä hetkellä ei olekaan niin kiire muuttaa tuonne. Olisi kiva saada valmista, jotta ei menisi Jukan kaikki aika raksalla ja muutenkin. Mutta. Ulkorappauksen aikainen elämä tuntuu todella vaikealta, jos seinät ovat märät eikä niihin saa koskea, kaikki paitsi yksi ovi on teipattu kiinni, kaikki ikkunat muoveissa. Ulos ei näe, eikä ulkoa sisälle. Miten muut ihmiset tämän ajan haltsaavat?
Mieli tekisi kuitenkin kovasti päästä pihasta nauttimaan ja ehkä jotain kasveja istuttelemaan ja muutenkin, isoon, uuteen kotiin.

Pihallakin tapahtui taas vähäsen. Yläpihalle kylvettiin nurmikko ja terassin alueelle on laitettu sorat. Ylös sitten joskus johtavien portaiden pohjat on tehty. Tällä mennään tämä kesä ja jos syksyllä on rahaa, muokataan sitten alapihaa ja talon toista puolta. Kunhan nurmikko alkaa kasvaa on lapsilla kuitenkin nyt paikka missä leikkiä ja juosta ja olla.

Aitakin saatiin muurin päälle. 

Piknikillä työmaalla.

1 kommentti:

  1. Voi ihana tuo teidän piha!!! Teillä on oikeasti jo tosi valmista! Meidän piha on ihan kaaosta ja vasta ensi vuonna aletaan tehdä sille jotain (tosin muuttokin on talvella, joten silloin ei pihalla niin väliä). Mutta ihana se on ..siis teidän piha! :)

    Meidän tuttavaperhe hoiti talonsa rappauksen ennen muuttoa. Onko teillä nyt kuitenkin aikomus muuttaa ennen rappausta? Jos joo niin tehdää sitten lasten kanssa jotain retkipäiviä siihen saumaan, ettei tarvitsisi kotona niin paljon olla! :)

    Mä pystyn jotenkin aika hyvin samaistumaan tuohon ihmettelyyn, että miten lapset keksivät tehdä kaikkea "taloa tuhoavaa". Ja kaikkea muuta, mikä itsestä tuntuu "ei tietenkään noin saa tehdä". 3-vuotiaasta se ei sitten kuitenkaan ole niin itsestään selvää mitä saa ja mitä ei saa. Kai nuo lapsoset vaan ajattelee, että kaikkea saa tehdä mikä tuntuu kivalta. Eihän heitä edes häiritse jos seinässä on naarmu tai kynän jälkeä...

    VastaaPoista

Kiitos kun kommentoit!